Fazılın Seikkailu: Alijaninin Vuonna 1870 Tapahtunut Laaja Muutos

Historioitsijat ovat aina olleet kiehtuneita Iranin rikkaasta historiasta ja sen monista merkittävistä hahmoista. Tässä artikkelissa haluamme keskittyä yhteen heistä, Fazıl ibn Ahmad al-Alijaniin, josta ei ehkä ole kuultu yhtä paljon kuin esimerkiksi Ferdowsista tai Avicennasta, mutta joka silti teki valtavan vaikutuksen Iranin ja koko Lähi-idän yhteiskuntaan.

Fazıl ibn Ahmad al-Alijani (1840 - 1923) oli merkittävä intellektuelli, filosofi ja poliitikko. Hän syntyi Qazvinissa ja opiskeli perinteistä islamilaista filosofiaa ja oikeusoppia. Fazıl ei kuitenkaan tyytynyt pelkästään perinteisiin. Hän oli kiinnostunut länsimaisen ajattelun ideoista ja halusi yhdistää ne islamilaiseen traditioon.

Fazıl al-Alijanin merkittävin saavutus liittyy vuoteen 1870, jolloin hän johti Iranin ensimmäistä konstitutionaalista liikehdintää. Liikehdintä vaati valtion muotoa, jossa kansalaiset olisivat edustettuina ja hallitsijan valta rajoitettu.

Tätä ennen Iran oli absoluuttinen monarkia, jossa shahi oli koko vallan haltija. Fazıl näki, että tämä järjestelmä oli vanhentunut ja estetty Iranin kehittymistä ja modernisoitumista. Hän uskoi, että konstitutionaalinen hallinto tuo vakautta maahan ja vahvistaisi kansalaisten oikeuksia.

Fazıl al-Alijanin johtama liikehdintä koostui monista eri ryhmistä, kuten islamilaisen juristin, uskonnollisien johtajien, ja liberaalimielisistä aateliijoista. He kirjoittivat adressin shahihille, jossa vaadittiin perustuslakia ja parlamentia.

Iranin tuolloinen shahi, Naser al-Din Shah Qajar, oli ensin vastahakoinen liikkehdintään, mutta kasvava kansanpaine pakotti hänet myöntämään jotkut vaatimuksista. Vuonna 1870 Iranissa annettiin ensimmäinen perustuslaki, ja perustettiin parlamenTTI.

Peruslakihdon Vaikutukset:

Fazıl ibn Ahmad al-Alijanin johtama liikehdintä oli merkittävä käännekohta Iranin historiassa. Se merkitsi siirtymävaiheessa absoluuttiselta monarkialta kohti konstitutionaalista hallintoa. Perustuslaki vahvisti kansalaisten oikeuksia ja antoi heille äänen poliittisessa päätöksenteossa.

Liikehdintä ei kuitenkaan poistanut kaikkia ongelmia. Absoluuttinen valta heikkeni, mutta shahi säilytti edelleen merkittäviä vallanpitäjän ominaisuuksia. Lisäksi perustuslaki oli aluksi varsin rajoittunut ja sen täytäntöönpano oli epätasaista.

Fazıl ibn Ahmad al-Alijanin Perintö:

Fazıl ibn Ahmad al-Alijanin panos Iranin historialliseen kehitykseen on kiistaton. Hänen johtamansa konstitutionaalinen liikehdintä avasi oven Iranin modernisoitumiseen ja demokratian kehitykselle.

Vaikka Fazıl ei näe itse perustuslakin täydellistä toteutusta elinaikanaan, hänen ajatuksensa ja visionsa inspiroivat myöhempiä sukupolvia taistelemaan kansalaisten oikeuksista ja Iranin demokratiasta. Hänen työnsä muistuttaa meitä siitä, että sosiaalinen ja poliittinen muutos vaatii rohkeutta, visiota ja sitoutumista.

Fazıl ibn Ahmad al-Alijanin Ajatuksia:

• Tieto on avain kehitykseen: Fazıl uskoi vahvasti koulutuksen ja tiedon merkitykseen. Hän kannatti modernia koulutusjärjestelmää, joka yhdistäisi länsimaisen tieteen islamilaisen filosofian kanssa.
• Tasa-arvoinen yhteiskunta: Fazıl näki tasa-arvon keskeisenä elemenettä oikeudenmukaista ja kehittynyttä yhteiskuntaa varten. Hän halusi luoda Iranin, jossa kaikki kansalaiset olisivat tasavertaisia lain edessä riippumatta uskonnosta tai sosiaalisesta asemasta.
• Rauhan ja diplomatian tärkeys: Fazıl kannatti rauhanomaista ratkaisua kansainvälisiin konfliktien ja pyrki vahvistamaan Iranin suhteita muihin maihin diplomatiaa käyttäen.

Fazıl ibn Ahmad al-Alijanin elämä ja työ ovat inspiraatio monille Iranilaisille, jotka taistelevat edelleen demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Hänen visionsa modernista Iranista on edelleen ajankohtainen ja muistuttaa meitä siitä, että muutos on mahdollista, kun ihmiset yhteenliittyvät ja kamppailevat paremmasta tulevaisuudesta.

Fazıl ibn Ahmad al-Alijanin Kirjat:

• “Al-Hukm wa-l-Adal” (Oikeus ja oikeudenmukaisuus)
• “Sharh al-Tarikhat” (Tieteen selitys)
• “Risalat al-Irshad” (Opetukset)